tiistai 25. syyskuuta 2012

Talvilomaa suunnittelemassa - Rooma odottaa

Viime talvena tein viiden päivän miniloman Roomaan. Tavoitteenani on päästä myös tänä talvena alkuvuodesta käymään ikuisessa kaupungissa. Sitä ennen on vielä muita suunnitelmia.

Kesällä tein kaksi mukavaa matkaa.

Ensimmäinen matkoistani suuntautui Itä-Suomeen. Kiertelin hiukan Karjalaa, jossa en oikeastaan aikaisemmin ole käynytkään. Ellei Imatraa lasketa mukaan - isovanhempani asuivat takavuosina Imatralla, joten lapsuudessani kävin kaupungissa varsin usein. Tämän kesän uusi tuttavuus oli kuitenkin Joensuu. Majoitus löytyi Cumulus-hotellista, joten tukikohta seutuun tutustumiselle oli kunnossa.

Joensuun kokemuksista kerron ehkä tarkemmin tuonnempana.

Kesän kohokohta oli kuitenkin viikon matka Turkkiin. Turkki oli vuosien ajan omalla henkilökohtaisella mustalla listallani. Maan suhtautuminen kurdivähemmistöön oli nimittäin minulle riittävä syy boikotoida tuota upeaa Välimeren maata.

Tänä vuonna lopulta päätin puolisoni kanssa antaa Turkille mahdollisuuden. Teimme oikeastaan matkapäätöksen ihan ex tempore -- näimme televisiossa kiinteistönvälittäjäohjelman, jossa ostettiin asuntoa Sidessä.

Side osoittautuikin mainioksi kohteeksi.

Olemme molemmat erittäin kiinnostuneita historiasta. Minulle historia oli pitkään ammatti, kunnes päätin joitakin vuosia sitten siirtyä bisneksen pariin. Sidessä historiaa olikin tarjolla yllin kyllin: kaupungissa oli roomalaisajoilta peräisin oleva teatteri ja parikin kylpylää. Arkeologisia nähtävyyksiä kaupungissa riitti mukavasti parin hellepäivän ajaksi.

Todennäköisesti lähivuosina teemme toisenkin matkan Turkkiin, esimerkiksi Antakya olisi erittäin kiehtova määränpää.

Kuten jo sanoinkin, tarkoitukseni on päästä käymään Roomassa tänäkin talvena. Matkan tarkka ajankohta ei ole vielä selvillä, mutta tammi-helmikuun taite tuntuu tässä vaiheessa todennäköisimmältä.

Ajatuksia kotimaan kamaralta


Oletko koskaan joutunut tilanteeseen, jossa pankkitilisi on nollilla -- eikä jääkaapissa ole ruokaa?

Opiskeluaikana minulle kävi näin aina silloin tällöin. Onneksi yleensä opintotuki ilmaantui pankkitililleni muutaman päivän kuluessa.

Jos näin ei olisi tapahtunut, olisin joutunut nöyrtymään ja pyytämään rahaa vanhemmiltani.

Sitä en missään nimessä halunnut tehdä.

Toisinaan jouduinkin tilanteeseen, jossa minun oli kertakaikkisen pakko hankkia rahaa saadakseni jääkaapin täytettyä -- edes opiskelijalounaaseen ei riittänyt rahaa.

Silloin pikavippejä ei ollut olemassa. Ainoa vaihtoehto oli pyytää lainaa kavereilta tai ylioppilaskunnan vippikassasta.

Vippikassan laina oli tietysti edullista, eivätkä kaveritkaan pyytäneet korkoa lainalle.

Nykyään käyttäisin varmasti pikavippejä. Niiden korko on tietysti melkoisen kauhea: satoja, jopa tuhansia tai kymmeniätuhansia prosentteja vuodessa.

Toisinaan hätä on kuitenkin niin paha, että ilman lainaa ei oikein selviä. Sossustakaan ei tavallinen opiskelija oikein saa rahaa. Lisäksi sossun palveluiden ruinaaminen olisi vielä pikavipin ottamista nöyryyttävämpää.

Onneksi tätä nykyä verkossa on joukko erilaisia pikavippivertailuja. Niiden, esimerkiksi http://pikavipit.in/ avulla on helppoa löytää edullisin, tai ainakin vähiten kallis pikaluotto.

En oikein osaa pitää pahana sitä, että ihminen tietoisesti ottaa kovakorkoisen pikavipin. Tietysti olisi parempi, että köyhän ei tarvitsisi vippiä ottaa.

Kuitenkin elämme yhteiskunnassa, jossa ihmiset joutuvat pitkälti huolehtimaan rahojensa riittävyydestä ja kulutuksen jakamisesta eri ajanjaksoihin. Kun yhteiskunnan tukiverkkoja koko ajan kevennetään, ei rahapulaan joutuneella ole välttämättä muuta mahdollisuutta kuin nostaa tuo kovakorkoinen ja parjattu pikavippi.

Mitä itse tekisit rahojen loputtua? Vippaisitko kavereilta vai yrittäisitkö saada rahaa fattasta?

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Rooma tuli ja meni

Rooman reissu on nyt takana. Viisi päivää hurahti niin, ettei sitä ehtinyt oikein huomatakaan. Sen jälkeen töissä on ollut niin kiirettä, että bloggaaminenkin on unohtunut.

Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen vierailuni ikuisessa kaupungissa. Sen vuoksi varsinainen turisteeraus jäi aika vähälle: kävin muutamassa tutussa paikassa ja parissa uudessa museossa.

Museoiden sijaan keskityin lähinnä kahvila- ja ravintolakulttuuriin: Roomassa jos jossa nimittäin saa kahviloista hyvää kahvia!

Kahviloissa palvelu voi tosin olla hiukan oikullista. Turistin kannattaa siksi käyttäytyä kuin paikalliset: juoda kahvi tiskillä (puolet halvempaa kuin istualtaan) ja muistaa, että cappuccinoa juodaan aamulla ja aterian jälkeen juodaan espressoa. Nämä perusasiat kun muistaa, onnistuu kahvihetki varmasti!