Tällä hetkellä minulla on vain vähän lainaa. Koska opiskelin aikuisiällä itselleni uuden ammatin, pääsi minulle kertymään hiukan uutta opintolainaa.
Opintolaina on kuitenkin edullista rahaa, ja sijoittamalla opintoihini noin viisitoista tuhatta euroa onnistuin saamaan itselleni ammatin, jossa tienaan muutamassa kuukaudessa tuon rahan takaisin. Koulutus oli siis minun tapauksessani onnistunut sijoitus tulevaisuuteen.
Kaikilla ystävilläni ei uuden koulutuksen hankkiminen onnistunut aivan yhtä kivuttomasti. Osa ystävistäni -- joihin tutustuin ensimmäistä koulutustani hankkiessani -- on nimittäin tehnyt saman havainnon kuin minäkin: humanistikoulutuksella on vaikea työllistyä ja elää mukavasti. He eivät kuitenkaan lähtenet hankkimaan itselleen uutta koulutusta puhtaasti taloudellisin perustein, niinkuin minä tein. Itse nimittäin valitsin uuden alan lähinnä sen vuoksi, että uskoin bisnespuolella olevan hyvä mahdollisuus saada vastinetta myös opintoihin uhratuille euroille.
Minulla kävikin todella hyvä tuuri: en ehtinyt saada toista koulutustani edes valmiiksi, ennenkuin yrityksistä alettiin soitella perääni. Saatoin valita itselleni mieluisan uuden työpaikan!
Toistaiseksi en ole vielä ryhtynyt lyhentämään opintolainaani. Ajattelin kuitenkin maksaa sen mahdollisimman nopeasti pois, jotta minulla olisi yksi säännöllinen menoerä vähemmän laskettavana. Olen nimittäin huomannut, että raha-asiat on helpointa pitää järjestyksessä, kun pitää menot yksinkertaisena. Silloin ei tarvitse miettiä säännöllisesti, millä rahoilla oikein maksaisi pois erilaiset kulutusluotot tai luottokorttilyhennykset.
Tällä hetkellä taloudellinen tilanne on tietysti sen verran epävarma, että asuntolainan ottaminen tuntuu hiukan pelottavalta ratkaisulta. Taitaa kuitenkin olla parasta lähteä lähiviikkoina pankkiin kyselemään tarjouksia -- ainakin jos tosissani haluan päästä eroon tästä kolkosta vuokrakolmiosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti