lauantai 17. joulukuuta 2011

Entä kuitenkin kerrostaloon?

Kerrostalossa asuja kohtaa tietysti samoja ongelmia kuin omakotitalon remontoijakin. Vanhempi kerrostaloasunto on harvoin siinä kunnossa, että muuttaminen onnistuu tuosta vaan: yleensä jonkinlainen remontti on enemmän tai vähemmän välttämätön, jotta asunnon saa omaa silmää miellyttävään kuntoon.

Silloin ollaan taas samassa tilanteessa: jostain pitäisi saada remonttireiska tai luotettava sähkömies, jolle uskaltaa antaa oman kodin avaimet.

Esimerkiksi omat vanhempani remontoivat juuri pientä sijoitusasuntoaan Helsingissä. Tuttaviensa kautta he saivat suosituksen luotettavasta remonttireiskasta. Kyse ei tietenkään ollut suomalaisesta yrittäjästä: onneksi Tallinnasta löytyi remonttireiska, joka suostuu tekemään työt ihan virallisesti verotettavana tulona!

Toisinaan olen muuten itsekin miettinyt sitä, että voisi olla ihan fiksua muuttaa Helsingistä Tallinnaan. Ainakin jos voisi osan työpäivistä tai työviikoista tehdä verkon kautta etänä Tallinnassa, tulisi elämä helposti huomattavasti edullisemmaksi kuin täällä Helsingissä. Kaiken lisäksi Tallinna on todella kaunis kaupunki!

Tietysti Tallinnassa on kyllä aika kauheitakin lähiöitä, jossa ei varmasti kovin pitkään viihtyisi. Mutta vaikka Tallinnan hintataso on noussut voimakkaasti, on vanha kaupunki edelleen ihan kilpailukykyinen vaihtoehto verrattuna vaikka Töölön asuntoihin. Katajanokasta tai Krunikasta nyt puhumattakaan.

Ehkä jätän Viron kuitenkin odottamaan tulevaa. Jos taas päätyisin loma-asunnon ostamiseen, ostaisin lomapaikan todennäköisesti jostakin etelämpää. Vaikkapa Berliini olisi ihan nasta viikonloppukohde -- ja siellä asunnot ovat huomattavasti Helsinkiä edullisempia.

Olen muuten asunut joitakin vuosia Saksassa. Sen vuoksi edelleenkin kaipaan ajoittain takaisin Saksaan, vaikka ei se kerrostaloasuminen sielläkään aina mitään herkkua ollut. Tietysti jos tuota rahaa pääsisi enempi kertymään, voisin vaikka ostaa omakotitalon jostakin Schwarzwaldin pikkukylästä. Siellä olen nimittäin viettänyt monia elämäni onnellisimmista hetkistä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti